Kuluneella viikolla olen saanut sukeltaa täysin uppeluksiin ihanien asiakastöiden myötä. Asiakastapaamisten, luonnostelujen ja kuvauslainahankintojen jälkeen oli aika kääriä hihat ja ryhtyä rakentamaan ja kuvaamaan suunniteltuja kuvia. Tämä sarja jouluisia kattauskuvia tuotettiin kukkakauppa Kukka Fiorille.
Asiakasesittelyn ja kuvausjärjestelyprojektin suunnittelua ja taustoitusta löydät tästä postauksesta, ja valmiit kuvat täältä, mutta tässä postauksessa kurkistamme kuvasarjaan kulissien takaa eli itse kuvausprosessin työvaiheisiin.
Inspiraatio ja moodboard
Inspiroiduttuani ajatuksesta tuottaa kattauskuvia, sukelsin Pinterestiin tutkimaan kattauskuvien valtaisaa kattausta. Ylläolevaan tauluun nidoin herkullisimmat oivallukset, joita lähdin kuljettamaan myös läpi oman kuvausjärjestelyprojektini.
Runsaat, matalat centerpiecet kasveista ja kukista.
Seinälle ripustetut modernit kranssit
Materiaalit: käsintehdyn oloinen keramiikka, messinki, pellava, puu
Sävyt: pehmeät luonnolliset sävyt vs. dramaattisen tummat sävymaailmat
Luonnos toteutettavista kattauskuvista
Kuvaustekniset seikat
Objektiiviksi valikoitui 28mm (50mm olisi palvellut tarkoitusta ehkäpä paremmin, mutta sellaista ei ollut saatavilla) objektiivi pyöröpolarisaatiosuotimella, jotta mahdollisia astioissa näkyviä heijastumia ja kiiltoja saataisiin hallittua paremmin. Käytössä oli lisäksi kolmijalka.
Valkotasapainon optimointiin harmaakortti olisi myös ollut enemmänkin kuin paikallaan, mutta sen puuttuessa valkotasapainoa hain kuvissa näkyvistä puhtaan valkoisista kynttilöistä.
Valaistus osoittautui kuvausprojektin suurimmaksi koettelemukseksi: luonnonvalo valikoitui tavoitellun tunnelman kannalta ehdottomasti oikeaksi valonlähteeksi (ks. alla testit keinovalon kanssa), mutta marraskuinen päivä tarjosi niukasti valoa ja pihistelipä myös kuvauspäivän pituudessa. Testailin eriasteisia syväterävyyksiä, mutta käyttökelpoisimmaksi osoittautui mahdollisimman suuri aukko (f8,0), joten valoa kuviin oli taiottava paikoin monumentaalisen pitkäksi venytetyllä suljinajalla (30 sec) ja ISO-arvosta paikoitellen tinkimällä (1000 maksimi).
Valon suunta oli myös eräänlainen solmukohta, sillä vaihtoehtoja oli kaksi: voimakas sivuvalo tai kohtisuoraan edestäpäin tuleva valo, joka kuitenkin olisi täytynyt toteuttaa valon määrästä tinkimällä. Testasin molempia vaihtoehtoja, mutta sivuvalo toimi huomattavasti paremmin sekä teknisesti että tyylillisenä valintana.
Valonlähteen valitsemista: marraskuisen synkkä päivä ei luonut optimaalista valaistusta, mutta luonnonvalo palveli silti haettua tyyliä ja tunnelmaa paremmin kuin kuvan keinovalo.
Luonnonvalo ainoana valonlähteenä aiheutti omat vaatimuksensa suljinajalle ja jalustalle.
Syväterävyysalueen valintaa. Keinovalot oli sammutettava kauttaaltaan koko asunnosta keinovalon hehkuessa seinistä.
Päädyttiin enimmäkseen mahdollisimman suureen aukkoon ja laajaan syväterävyysalueeseen
Kameran takana
Pitkä suljinaika innosti testaamaan myös kynttilöiden ja tulitikkujen kanssa luotavia luovia valoefektejä, jotka loisivat kuvaan liikettä ja tarinaa, mutta ne eivät lopulta palvelleet tavoiteltua fiilistä ja profiilia.
Testasin, millaisen tunnelman kynttilöiden sytyttäminen toisi, mutta herkullisesta sädekehästä huolimatta saivat jäädä sammuksiin.
Pitkä suljinaika houkutteli luoviin tulitikkutesteihin.
Flat lay -kuvissa haasteeksi muodostui kuvakulman fyysinen rakentaminen: pöydälle rakennettu asetelma vaati kuvaajan kurottautumisen katonrajaan ja ilman flat lay -jalkaa (mutta suljinajan pituuden sanellessa jalkapakon) oli tavallinen kolmijalka taiottava sellaiseen kulmaan, että sitä pystyi vielä henkeä pidätellen tukemaan ja pitämään vakaana, mutta niin että flat lay -kuvakulma saatiin mahdollisimman hyvin toteutettua.
Flat lay -setupin rakentamista
Sommitelman suunnittelu
Sommitelman suunnittelu lähti toki liikkeelle jo taustoitusvaiheessa ja luonnoksia luodessa: millaisia astioita käytetään, millaisia kasveja, millaisia yksityiskohtia (minkä väriset pellavaliinat, miten pellavaliinat taitellaan, sidotaanko niihin nauhaa, millaista juomaa on laseissa) jne.
Lisäksi sommitelmaa suunniteltaessa ja eri vaihtoehtoja stailatessani pohdin, haluanko tuottaa järjestelmällisen, staattisen, "koskemattoman" sommitelman, vai sommitelman, jossa näkyy liike ja elämä (vrt.vanitas). Näihin, jouluisiin, kattauskuviin valikoitui staattinen ja järjestelmällinen sommitelma, mutta kurkkaa vertailun vuoksi myös ystävänpäiväkattaus ja aamiaiskattaus. Kuvassa näkyviin laseihin kaadoin kuitenkin juomaa, joskin se on hieman kontrastissa asetelman "korkkaamattomuuteen", mutta tyhjät lasit näyttivät kuvassa suorastaan tylsältä.
Kasvit sommittelin vapaasti pöydälle, testaillen kuvauksen edetessä pieniä muutoksia sommitelmassa ja lisäillen/poistellen yksittäisiä kasveja ja kasvilajeja.
Pellavaliinojen taittelun testausta
Valmis sommitelma lähikuvassa
Valmis sommitelma
Kuvankäsittely ja optimointi
Kuvat käsiteltiin ja optimointiin lopuksi Lightroomilla ja viimeisteltiin Photoshopilla. Mainitsemisen arvoista muokattavista arvoista:
Valkotasapainon muokkaus aavistuksen kylmempään.
Vihreiden sävyjen tuominen esiin.
Dramatiikan hakeminen violettien ja sinisten sävyjen korostamisella ja lämpimien sävyjen minimoimisella.
Lightroom-muokkauksen ja Photoshop-parantelun jälkeen
Lisää valmiita kuvia löydät Mira Ahola DSGN -blogin puolelta postauksesta Jouluinen kattaus.
Pohdinnat ja johtopäätökset
Valaistus: opin tämän kyseisen sarjan kuvauksen myötä valtavasti kameran säädöistä haastavissa valaistusolosuhteissa, erityisesti säätöjen vaikutuksesta toisiinsa (ISO-arvo, aukko, suljinaika). Harmillisesti ISO-arvolla 1000 kuvatuissa kuvissa näkyy kohinaa, joka ei ollut tarkoituksellista, eli tässä on vielä oppimiselle ja testailulle valtavasti sijaa.
Sommittelu ja erityisesti liike: Kattauskuvien sarjaa suunnitellessani ja kuvatessani opin paljon liikkeen luomisesta kuvaan sommittelun avulla. Oli kiinnostavaa huomata, miten erilaisen tarinan kuva kertoo, vaikka sommitelmassa muutettaisiin esimerkiksi vain tapaa, jolla lautasliinat on aseteltu.
Kuvankäsittely: Hakemani moderni ja minimalistinen viileys ja dramaattisuus onnistui paikoittain mielestäni erittäinkin hyvin, mutta paikoittain sen kanssa mentiin rajusti metsään. Opin ja opettelen hienovaraisempaa kuvankäsittelyä ja oman visuaalisen estetiikkani löytämistä kuviin.